Taustoja tälle reissulle

Nyt siis ollaan jo kolmannen kerran lähdössä moporeissulle Amerikan maahan. Tällä kertaa meitä on taas lähdössä vain pari ukkoa, allekirjoittanut ja Kari S. Konnevedeltä. Viime vuonna (2009) meitä olikin reissulla viisi pyörää ja kuusi ihmistä. (Tuosta täytyy vielä saada tarinat aikaiseksi, ennenkuin kokonaan unohtuu...Huonona selityksenä tarinan puutteelle on se, että en ole mikään ammattibloggaaja ja tämänkin blogisivuston asetuksen ynnä muut säädöt ovat muuttuneet niin paljon, että minulta vei aikani löytää alkuperäiset vuoden 2006 tarinat ja oppia vielä se, miten niiden jatkoksi tehdään uusi blogi.)

Kari muuten teki 1. reissunsa vuonna 2008 kumppaninaan Kunkku eli Jouko K. Luumäeltä. Siitä matkasta on blogi tuossa: http://finnishbikerstoccr08.blogspot.com/2008_08_24_archive.html

No niin, taas siis ollaan elokuun loppupuolella ja matkavalmistelut käyvät kuumimmillaan. Nytkään emme vie omia pyöriä mukanamme, kuten teimme ensimmäisillä reissullamme 2006 ja 2008 vaan vuokraamme Hondan Goldwingit Chicagon Eagleridersilta, kuten teimme viime vuonna. Oman pyörän vieminen vaatisi enemmän aikaa, joten tällaiseen parin viikon pyrähdykseen on vuokrapyörä parempi (joskaan ei kauhean paljon halvempi) vaihtoehto. Oman pyörän lentorahti edestakaisin maksaa suurin piirtein saman verran kuin parin viikon Wingin vuokra. Toisaalta lentorahtauskin on tullut siinä mielessä hankalammaksi sitten oman 2006 reissuni, että Euroopan päässä pyörä on jätettävä lentorahtiterminaaliin jo viisi päivää ennen sen lentoa. Tämä merkitsee melkoista ajanhukkaa menomatkalla. Paluumatkalla tuo varoaika on Kanadan puolella sentään edelleen se 48 tuntia, joka oli jo v. 2006.

No nyt jo joku ihmettelee, että miksei Amerikkan mennä ajamaan Harley-Davidsoneilla vaan tyydytään tylsään "kaksipyöräiseen autoon" eli Wingiin jo toisen kerran. Nämä nyt ovat niitä makuasioita. Kumpikin meistä ajaa kotona BMW:n vastaavalla "matkasohvien äidillä" eli K 1200 LT:llä, jonka kyydissä olemme varmaan siinä määrin poispilattuja, että lomareissut pidetään erillään työreissuista ;-) Itse asiassa yritimme kyllä saada tänä vuonna vuokratuksi Victoryn Vision-mallit, mutta niiden vuokraus oli Eagleridersilla lopetettu yhden vuoden huonoon kysyntään päättyneen vuokrauskokeilun jälkeen.

Matkareittimme koluaa tällä kerralla USA:n itärannikkoa. Me molemmat  "keräilemme" USA:n osavaltioita ja niitähän onkin tuolla itärannikolla tarjolla aika tukku. Keräilykriteerimme ovat Karin kanssa hieman erilaiset. Itse keräilen osavaltioita moottoripyörällä, Kari kelpuuttaa myös muilla kulkuneuvoilla tapahtuneet visiitit. Mopolla käytyjä osavaltioita on itselläni tällä hetkellä 27 kpl (kaikilla kulkuneuvoilla käytyjä 32 kpl).
Chicagosta siis aloitetaan ja CCR-tapahtuman jälkeen matka jatkuu Vermontista tässä vaiheessa vielä avoimena olevan suunnitelman mukaan kohti etelää ja sitten pyörät jätetään Nashvilleen. Tämä tuli vähän ylimääräisenä kuviona, sillä paluulentomme lähtee Atlantasta ja olimme varautuneet jättämään pyörätkin sinne, mutta Eagleridersin Atlantan toimipiste olikin lakkautettu kesken kaiken. Nyt sitten otamme vuokra-auton Nashvillestä ja sillä ajellaan tuo noin 300 km matka Atlantaan lähtöpäivänämme torstaina 9. syyskuuta.